Olen kiertänyt paikasta toiseen. Synnyin navetassa ja sain ihanat ihmiset huolehtimaan miusta, mutta he kyllästyivät pian. He potkivat, löivät ja kiusasivat. Sitten eräänä päivänä ne lakkas antamasta ruokaa. Lopulta eläinsuojelun ihmiset hakivat minut.
Olin kissatalossa viikon, kun eräs nuori pariskunta tuli etsimään kissaa ja minuthan he valitsivat.
Aluksi en luottanut heihin lainkaan, mutta ajan myötä heistä tuli korvaamattomat ja rakkaat. Annoin heidän olla lähellä ja he antoivat minulle paljon. Sitten entinen äippä rupesi odottamaan pentua. Jäin jo hieman varjoon, en enää ollutkaan kaikki kaikessa. Sit se pentu synty ja mie olin vaan joku joka piti ruokkii. En pitänyt lapsista, mutta en kyllä ollut niin pienestä moksiskaan. Tyydyin vaan olemaan. Sit yks aamu yritin mennä kattoo sitä pientä. Olisin käynyt sen kanssa nukkumaan, mut äippä luuli et käyn sen kimppuun. Ja niinpä ne sit hääti miut pois. Lopulta kyllästyin siihen pentuun ja tein sille pienen naarmun, mut se oli ilmeisesti liikaa äipälle, sillä jouduin taas kissakotiin.
Olin siellä kauan.
Sit just sinä päivänä jonka piti olla miun viimine tuli nykyinen äippä ja ilmotti ottavansa miut. Niin sain taas uuden kodin.
Äipästä näkee et se rakastaa miuta, se ois koko ajan halailemassa, mut sitä mie en anna tehä.
Olen ollu tosiaan jo 2 kuukautta äipällä, ja kerran jo hoidossakin.
Olen vaativa, mutta näin huomasin että äippä tosiaan on miun puolella.
Joudun kuulemma huomen taas matkustamaan. Olen kuulemma joulun äipän iskällä.
En voi olla äipän kaa jouluu ku äipän äitillä on kuus kissaa ja oon nähny ne kerran enkä toista kertaa haluu niit nähä.
Toivotan kaikille oikein oikein kissamaisen metkukasta joulua! :)